- Sarjaan kytketyjen vastusten kokonaisresistanssi saadaan selville laskemalla kaikkien vastusten resistanssit yhteen (esim. 100 ohmia + 200 ohmia = 300 ohmia -> R1 + R2 = Rkok)
- Mitä enemmän resistanssia jollakin vastuksella tai vaikka lampulla on, sitä enemmän se saa virtaa, olettaen vastusten olevan eri vahvuiset (esim. 2 ohmin vastus verrattuna 4 ohmin vastukseen: 4 ohmin vastus saa 2/3 virtapiirin virrasta, kun taas 2 ohmin vastus saa vain 1/3)
- Rinnan kytketyt vastukset saavat kumpikin yhtä paljon virtaa, mikäli kummallakin puolella on yhtä paljon resistanssia. Eli esimerkiksi kaksi vastuksina toimivaa, yhtä tehokasta lamppua palaisivat yhtä suurella valoteholla, koska kumpikin saa saman määrän virtaa. Toisin kuin sarjaan kytkettäessä, jolloin toinen lamppu syö virtaa toiselta lampulta.
- Pisteeseen tulevien virtojen summa on yhtä suuri kuin pisteestä lähtevien virtojen summa. Tätä kutsutaan Kirchhoffin virtalaiksi, joka on sovellettavissa esimerkiksi rinnan kytkettyjen vastusten tapauksessa.
- Johtimen poikkipinta-alan puolittuessa johtimen resistanssi kaksinkertaistuu.
- Johtimen pituuden kaksinkertaistuessa johtimen resistanssi kaksinkertaistuu.
- Kun rinnan kytkettyjen vastusten kokonaisresistanssia lasketaan, kaava on seuraava:
Rkok = 1 : 1 : R1 + 1 : R2, esim. 1 : 1 : 5 ohmia + 1 : 10 ohmia = 3,33 ohmia
- Rinnan kytkettyjen vastusten kokonaisresistanssi on todellisuudessa aina pienempi kuin kumpikaan yksittäisistä vastuksista.
