keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Harjoitustyö: Käynnistysmoottorin toimintaperjaate

Käynnistysmoottori kokonaisena

Seuraavaksi vuorossa oli käynnistysmoottorin toimintaperjaatteen selvittäminen. Käytännössä käynnistysmoottori toimii seuraavasti:

1:Virtalukossa avainta käännettäessä lähtee virtalukolta virta käynnistysmoottorin solenoidille. Virran siirtyessä solenoidille, vetää solenoidi magneetin avulla jousikuormitteisen tapin sisäänsä, joka operoi vipuvarren kautta starttimoottorin hammasrattaan siirtämistä moottorin vauhtipyörän kehälle.

2:Kun hammasrattaat ovat kohdakkain, solenoidin päässä oleva alue alkaa johtamaan sähköä, jolloin sähkö alkaa pyörittään roottorikäämiä.

3: Käämi sähköistyy siihen käämin ympärillä olevien vaihtuvilla napaisuuksilla olevien magneettien takia, jolloin sähkö indusoitui käämiin ja alkoi pyörittämään startissa olevaa sähkömoottoria.

4: Sähkömoottorin pyöriessä alkaa myös vauhtipyörällä oleva hammasratas pyörittämään vauhtipyörää ja moottori käynnistyy jos se on muuten kunnossa.

5: Kun avain vapautetaan, siirtyy hammasratas takaisin paikalleen ja virran kulku loppuu käynnistysmoottorin käämeillä.
Solenoidi irrallaan

Osat erillään

Roottorikäämi
Hiilet ja magneettiset navat sisältävä komponentti.
Käynnistysmoottorin runko, osa yksi.
Käynnistysmoottorin runko, osa kaksi.
Solenoidi erillään 
Startin kytkentäkaavio (saksaksi)

Harjoitustyö: Vaihtovirtalaturin toimintaperjaate

Kokonainen laturi irtonaisena

Saimme tehtäväksemme Santun kanssa selvittää vaihtovirtalaturin toimintaa, ja siihenhän me perehdyimme!

Osat irroteltuina

Laturin koppa, jonka toisella puolella on mm. laturin hiilet (joista roottorikäämi saa virtansa) ja tasasuuntaussilta (joka muuttaa laturin tuottaman vaihtovirran tasavirraksi)

Staattorikäämi, johon vaihtovirta indusoituu ja johtautuu tasavirtasillalle.

Laturin tuuletin

Laturin hihnapyörä, josta koko laitetta pyöritetään.

Roottorikäämi (josta napasuuksia muuttamalla saadaan staattorikäämin kanssa vaihtovirtaa)
Vaihtovirtalaturi siis toimii seuraavasti: Laturin roottorikäämi saa virtaa laturin hiilien kautta kuvassa näkyvään kupariseen osaan, josta napaisuuksia muuttamalla virta indusoituu roottorikäämin ympärillä olevaan staattorikäämiin vaihtovirraksi. Siitä vaihtovirta siirtyy tasasuuntaussillalle, jossa vaihtovirrasta tulee tasavirtaa.

tiistai 10. joulukuuta 2013

Muita kuulumisia viime ajoilta

Mondeon valmistuttua on vihdoin aikaa kertoa myös muista uusista asioista, mitä koulussa tapahtuu.
Kojelauta valmiina
Viime aikoina Fiesta-projekti on edennyt huimaa vauhtia: Loput turvakaaret on saatu hitsailtua vahvikkeineen autoon sisälle sekä kojelauta on saatu muotoiltua raakaversiona hiilikuidusta. Jälki on ollut varsin hyvää, joten emme voi olla muuta kuin ylpeitä tekosistamme!

Lisäksi on varmistunut, että lähden ensi jaksossa kuukaudeksi Ranskaan työssäoppimaan! Kokemuksena reissu on varmasti aivan mahtava ja antoisa, joten sitä odotellessa!

Menneellä viikolla mieleeni tuli myös, että pitäisiköhän se oma kevytmoottoripyöräkin taas pistää ajoon (mikä on siis viimeksi toiminut vuonna 2010). Tuumasta toimeen, pyörä on nyt Asentajakilta-ykkösten hallissa projektina, joka tulee mahdollisesti kevään Hot Rod & Rock Show'hun työnäytteeksi! Saas nähdä millainen siitä tulee, suunnittelusta ja toteutuksesta kun vastaavat lähinnä ensimmäisen vuoden opiskelijat! Ainakin heillä viimeisimpien tietojen mukaan vaikutti olevan visio aiheesta!
Kolme vuotta seissyt 25-vuotias Yamaha TZR
Työtä varmasti riittää!

Ford Mondeo: Ikuisuusprojekti pt. 2

Ja jatkuu!

Viimein Mondeo-projektin blogailu saa jatkoa! Viime kerralla jäimme vesipumpun asennukseen, josta jatkoimme kannen kiinnittämiseen!

Kuvassa astemittari ja vääntövarsi
Kantta kiristettäessä on tärkeä lukea ohjeet. Usein, kuten tämänkin Mondeon tapauksessa, piti ensin kannen pultteja kiristää eri momentteihin, jonka jälkeen pultteja kiristettiin vielä jokin astemäärä. Asteiden vääntämiseen tarvittiin jo hieman voimaa, joten otimme avuksemme meidän Fiesta-projektin turvakaariputkea antamaan hieman lisää vipuvoimaa.

Astemittarin lukemaa vielä kiristysvaiheessa
Hyvänä neuvona voidaan pitää myös sitä, että ennen osien kiristämistä paikalleen kannattaa tarkistaa mahdollisten muiden siihen liittyvien osien asento. Tässä tapauksessa meidän imusarjan tiiviste oli väärinpäin, joka teetti useita tunteja lisätöitä. Ennen kannen kiristystä tiivisteen kääntäminen ei olisi ollut ongelma, mutta jos olisimme nyt lähteneet avaamaan kantta uudestaan, olisi meidän pitänyt ostaa sinne uusia tiivisteitä sekä uudet kannenpultit. Lähdimme suorittamaan työtä siis halvemman kautta, ottamalla laturia ja laturin jalkaa auki.
Laturi irtonaisena
Kun olimme saaneet imusarjan tiivisteen ja laturin takaisin paikalleen oikein päin, lähdimme laittamaan jakoa kohdalleen jakopäästä. Tämä vaati jälleen useamman hetken perehtymistä ohjeisiin ja ennen kaikkea tarkkuutta, sillä asteenkin virhe jakopään hihnassa saattaa tarkoittaa kaiken työn hukkaan heittämistä.

Meisselit sylintereissä määrittämässä yläkuolokohtaa sekä metallilevy lukittamassa nokka-akselit paikalleen
Jakohihna menossa paikalleen
Tässä vaiheessa avasimme nokka-akselien pyörät ja kiristimme hihnan oikeaan kireyteen, jonka jälkeen kiristimme nokka-akselien pyörät. Tällöin jakopään jako oli kohdallaan, jonka varmistamiseksi vielä irroitimme nokka-akseleita paikallaan pitävän metallilevyn ja pyöritimme moottoria käsin kampiakselilta

Jakohihna paikalaan!
Sitten vuorossa olikin niin sanotusti loput, eli työn haastavimmat osat olivat jo hoidossa. Seuraavaksi laitoimme paikalleen apulaitehihnan

Apulaitehihna menossa paikalleen kampiakselin päästä.
Kun apulaitehihna oltiin saatu paikalleen, alkoi homma sujua aivan uudella tahdilla! Saman päivän aikana paikalleen meni kaikki loputkin osat, pakosarjasta tulpanjohtoihin! Myöhemmin samana päivänä moottori itseasiassa jopa vielä kävi ja autolla tehtiin testilenkkikin, ja kaikki pelitti vallan mainiosti! Ainoita pieniä häiritseviä ominaisuuksia olivat kova kilinä moottorista ja suuri savutus pakoputkesta, mutta niillekkin löytyi looginen selitys: Kilinä johtui hydraulisista venttiilinostimista (jotka siis alkavat kasaan puristamisen jälkeen toimia vasta hetken ajon jälkeen) ja savutus pakoputkea täyttäneestä jäähdytysnesteestä, jota sinne oli päässy vuotaneesta kannesta vesikanavan kautta. Ensimmäisen vuoden opiskelijat olivat maanantaina varmistaneet nämä diagnoosit oikeiksi, jolloin Mondeo myös luovutettiin asiakkaalle täysin toimivana!
Valmis!
Tälläisen pidemmän projektin jälkeen on taas hyvä palata lyhyempien projektien pariin, saas nähdä mitä seuraavaksi pääsee tekemään!